Venäjän ja Valko-Venäjän valtioliitto
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Kaivataan parempaa lähteistystä |
| Venäjän ja Valko-Venäjän valtioliitto | |
|---|---|
.svg) Kartta jäsenvaltioista |
|
| Perustettu | 8. joulukuuta 1999 |
| Tyyppi | valtioliitto |
| Päämaja | Moskova |
| Jäsenet |
 Valko-Venäjä Venäjä |
| Viralliset kielet | valkovenäjä, venäjä |
| Puheenjohtaja | Aljaksandr Lukašenka |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivut | |
Venäjän ja Valko-Venäjän valtioliitto (ven. Союзное государство, Sojuznoje gosudarstvo, valkoven. Саюзная дзяржава, Sajuznaja dzjaržava) on Venäjän ja Valko-Venäjän muodostama valtioliitto, jonka perustamissopimus allekirjoitettiin 8. joulukuuta 1999. Sopimuksen pohjalta oli tarkoitus muodostaa Neuvostoliiton kaltainen federaatio, jolla olisi yhteinen valtionpäämies, parlamentti, lippu, vaakuna, kansallislaulu, armeija, perustuslaki ja valuutta. Maiden välinen valtioliitto on kuitenkin olemassa lähinnä paperilla, kun suurin osa sopimuskohdista on jäänyt täyttämättä.
Valtioliiton tärkein merkitys on ollut liikkuvuudessa ja taloudessa. Valtioliiton kansalaiset saavat vapaasti opiskella, työskennellä, liikkua ja asua Venäjällä ja Valko-Venäjällä. Taloudellisesti Valko-Venäjä on riippuvainen Venäjästä ja sen raaka-ainetoimituksista.
Valtioliiton päämaja sijaitsee Moskovassa Venäjän federaation presidentinhallinnon yhteydessä. Valtioliiton johdon muodostaa korkein valtioneuvosto, jonka puheenjohtajuuden oli alun perin tarkoitus vuorotella valtioliiton osapuolten välillä. Alusta alkaen puheenjohtajan virkaa on kuitenkin pitänyt hallussaan Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka, joka ei ole ollut halukas luopumaan asemastaan. Tammikuusta 2020 lähtien valtioliiton ministerineuvoston puheenjohtaja on ollut Venäjän federaation pääministeri Mihail Mišustin. Valtiosihteerinä on vuodesta 2011 lähtien on toiminut Grigori Rapota.
Taustaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Neuvostoliiton loppuvaiheessa sen viimeinen presidentti Mihail Gorbatšov yritti muodostaa uutta liittosopimusta. Virallisesti Neuvostoliitto lakkautettiin 26. joulukuuta 1991, kun Venäjän SFNT:n, Ukrainan SNT:n ja Valko-Venäjän SNT:n presidentit olivat päättäneet Belovežon sopimuksessa 8. joulukuuta 1991 lakkauttaa liittovaltion ja perustaa Itsenäisten valtioiden yhteisön. Vuonna 1994 Valko-Venäjällä valtaan nousi Aljaksandr Lukašenka, joka korosti Venäjän ja Valko-Venäjän unionismia sekä neuvostorakenteiden säilyttämistä. Valko-Venäjän yhteiskunnan ja talouden neuvostorakenteiden säilyttämiseksi Lukašenka halusi sitoa maansa heikon ja pienen talouden Venäjän suureen talouteen. Lukašenka halusi ennen kaikkea säilyttää maansa neuvostoaikaisen raskaan teollisuuden ylläpitämällä sitä Venäjältä tuotavien raaka-aineiden eli pääasiassa kaasun ja öljyn turvin.[1] Venäjällä taas imperiumimielisissä piireissä oli Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ollut tavoitteena luoda jonkinlainen Moskova-johtoinen liittojärjestelmä entisen Neuvostoliiton ytimen eli Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan alueille.
Venäjän presidenttiä Boris Jeltsiniä painostivat niin maiden uudelleenyhdistämistä vaativat poliittiset kilpailijansa kuin Lukašenkakin. Jeltsin teki lopulta esityksen Venäjän ja Valko-Venäjän poliittisesta ja taloudellisesta yhdenmukaistamisesta. Maat solmivat 2. huhtikuuta 1996 sopimuksen Venäjän ja Valko-Venäjän yhteisön perustamisesta. Tasan vuotta myöhemmin solmittiin liittosopimus. Liiton peruskirjasta ei kuitenkaan muodostunut yhteisymmärrystä. Venäjän uudistusmieliset pelkäsivät liiton tulevan kalliiksi Venäjälle.[2] Täydentäviä sopimuksia solmittiin vielä 25. joulukuuta 1998.
Eräät tarkkailijat ovat arvelleet, että Lukašenkan alkuperäisenä tavoitteena oli päästä valtioliiton johtajaksi ja siten edetä Minskistä Kremliin, mikä ei enää muuten Neuvostoliiton lakkauttamisen jälkeen olisi ollut mahdollista. Erityisesti aikana, jolloin Jeltsinin suosio oli alhaisimmilaan ja hänen asemansa huojui.[3][1] Maiden välinen valtioliittosopimus allekirjoitettiin 8. joulukuuta 1999. Sopimuksen perusteella oli tarkoitus muodostaa Neuvostoliiton kaltainen federaatio, jolla olisi yhteinen valtionpäämies, parlamentti, lippu, vaakuna, kansallislaulu, armeija, perustuslaki ja valuutta.[4] Venäjän duuma hyväksyi sopimuksen 22. joulukuuta 1999 ja Valko-Venäjän parlamentti 26. tammikuuta 2000, jolloin sopimus astui voimaan.
Kun Vladimir Putin nousi Venäjän johtoon 1999-2000, joutui Lukašenka puolustuskannalle pyrkien tasapainottelemaan Venäjän-suhteissaan yrittäen pitää kiinni omasta asemastaan ja Valko-Venäjän itsenäisyydestä sekä valtioliitosta. Alusta alkaen Vladimir Putin on Venäjän presidenttinä pyrkinyt tiivistämään integraatiota maiden välillä ja muuttaa valtioliittosopimusta käytännöksi. Sittemmin valtioliiton presidenttiyttä kaavailtiin keinoksi jatkaa Vladimir Putinin valtakautta, mutta Lukašenka ei ole luopunut asemastaan.[5]
Lukašenka lupasi, että valtioliiton yhteinen rupla otettaisiin käyttöön 1. tammikuuta 2004. Valko-Venäjä kuitenkin lykkäsi tätä joka kerta vuodella eteenpäin, kunnes maan keskuspankki ilmoitti, että vuodesta 2008 lähtien maan valuutta olisi sidottu Yhdysvaltain dollariin Venäjän ruplan sijaan.[6]
Sopimuskohdat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valtioliittosopimus vuodelta 1999 perusti tärkeimmät valtioliiton valtioelimet, mutta näistä on toteutunut vain korkein valtioneuvosto.[4]
- Valtioliiton korkeinta valtaa käyttää korkein valtioneuvosto, jonka muodostavat sopimusmaiden presidentit, pääministerit ja parlamenttien molempien kamarien puhemiehet. Molemmilla osapuolilla on yksi ääni, joten päätös tulee aina olla yksimielisiä.
- Valtioliiton ministerineuvoston muodostavat jäsenmaiden pääministerit, ulkoministerit, talous- ja finanssiministerit sekä valtioliiton valtiosihteeri.
- Valtioliitolla on kaksikamarinen parlamentti, jonka alahuoneeseen valitaan 75 edustajaa Venäjältä ja 28 edustajaa Valko-Venäjältä. Alahuone valitaan vaaleilla. Valtioliiton jäsenmaiden parlamentit valitsevat valtioliiton ylähuoneen edustajat, 36 edustajaa kummastakin maasta.
- Valtioliiton tuomioistuin, jonka muodostaa kuusivuotiskausiksi valittavat yhdeksän tuomaria.
- Valtioliiton tarkastusvirasto, jonka tehtävä hallinnoida valtioliiton budjetin käyttöä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b How Belarus Maneuvers between Russia and the West (Arkistoitu – Internet Archive) Imrussia.org (englanniksi)
- ↑ Helsingin Sanomat
- ↑ Will Belarus be nex Ukraine? Foreign Affairs (englanniksi)
- ↑ a b Soyuz.by
- ↑ Hannu Toivonen: Venäjä ja Velko-Venäjä suunnittelevat tiivistä talousyhteistyötä 23.9.2019 Turun Sanomat
- ↑ Belarus to Link Currency to Dollar Boston com (englanniksi)